Kalvolan Kotkajärvi

Kalvolan Kotkajärvi

Perustietoa Kotkajärvestä saat myös tästä linkistä.

Kotkajärvi sijaitsee Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa noin 15 km entisen Kalvolan kunnan keskustasta (Iittala) lounaaseen, itäisen pituuspiirin 24 ja pohjoisen leveyspiirin 61 kohtauspisteessä, Tammelan ylängön pohjoisosassa. Kotkajärvi on yksi Kokemäenjoen vesistön alkulähteistä. Sen vesi laskee järven luoteiskolkasta lähtevää Tarpionjokea pitkin Muulijärveen. Kotkajärven pinta-ala on 2,82 neliökilometriä eli 282 hehtaaria.

Sitä ympäröivän valuma-alueen - alueen, josta sade- ym. vesi valuu järveen - pinta-ala on noin 20 neliökilometriä. Kotkajärvessä on vettä 8 500 000 000 litraa. Vesi vaihtuu kerran 18 kuukaudessa eli puolessatoista vuodessa. Järven suurin syvyys on 13 metriä. Rantaviivan pituus on 14,5 kilometriä. Rannoille on rakennettu noin 130 kesämökkiä ja taloa; seudulla on noin 60 vakinaista asukasta sekä kesäasukkaita noin 400 - 500. Kotkajärven ravinnetaso on karu ja uimaveden laatu yleensä erinomainen.

Tammelan ylängön erikoisuudet

Maisemamaakunta, johon Kotkajärvi kuuluu on Hämeen viljely- ja järvimaa, joka jakautuu Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun, Tammelan ylänköön ja Päijänteen seutuun. Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun maisemat muodostuvat viljavista savikoista sekä harju- ja saumamuodostelmista. Vastakohdan tämänn alueen maisemille muodostaa Tammelan ylänkö, jossa Kotkajärvi sijaitsee. Alue on muuta ympäristöään metsäisempää ja karumpaa, muuhun Hämeeseen verrattuna maasto on siellä ylevää ja tasaista. Alueen maisemaan antavat leimansa myös useat harjumuodostelmat ja suot sekä pienet ja keskikokoiset järvet. Alueen pellot ovat pieniä ja muutoinkin alueella on selvästi vähemmän viljelysmaata kuin muualla ympäristössä.

Kallio- ja maaperä

Suurin osa Kotkajärven seudun kallioperästä
on granodioriittiä, järven pohjoispäässä Riuttankallion kalliomaiseman kohdalta länteen on emäksistä vulkaniittia. Granodioriitti on graniittia muistuttava kivilaji, jossa on plakioklaasia (maasälpäryhmän seossarja) enemmän kuin kalimaasälpää, lisäksi siinä on kvartsia, sarvivälkettä ja biotiittiä. Emäksinen vulkaniitti on maanpinnalle purkautuneesta kivisulasta syntynyt kivilaji. Alueen maaperä muodostuu pääosin moreenista sekä Riuttankallion lähellä olevasta sora/hiekka-alueesta ja Niemikotkasta luoteeseen muodostuvasta hiekka/sora-kaistaleesta. Kallioinen maaperä sijoittuu Kotkajärven itäpuolella Riuttankalliolle ja sen läheisyyteen. Kalvolan eteläosat, jossa Kotkajärvi sijaitsee, ovat ylänköaluetta, joka kohoaa kauttaaltaan noin 120 metrin korkeuteen ja paikoitellen noin 170 metriin (Riuttankallio). Alueen maisemat muodostuvat mäistä ja kallioisista kukkuloista, jotka vuorottelevat notkojen ja painanteiden kanssa. Kotkajärvi kuuluu Kalvolan ylänköalueisiin, jossa yleisin maalaji on moreenisora. Alueella kulkee leveä ja jyrkkäsivuinen Pastinkangas, joka Riuttankallion kohdalla katkeaa ja jatkaa kahtena harjuna.